Karjalan kielen koin ruadokerdomus vuvvel 2015

Karjalan kielen kodi on zavodinuh ruadamah vuvven 2015 allus, hos pertit ei oldu vie valmehennu. Kai ruavot voi jagua nengomih gruuppoih: Paginkanzu-vastavundat, kerholoin ruado, suurembat pivot, spektaklit, gostien vastuandu, aktivistoin vastavundat, projektat, Karjalan kielen koin ezittelyt toizis kohtis, den´goin keriändy da Koin srojinduruavot.

Paginkanzu – kluubu

Vuozi 2015 algavui ezmäzel Paginkanzu-vastavundal Zinaida Dubininan kel (4.1.2015). Loppuvuvvel piettih Paginkanzu Kibran kyläs (22.10) da Paginkanzu Jovensuun kyläs (4.12).

Kerhot

Vuvven allus ruvettih ruadamah kerhot, kudamien vedäjät ruattih kaiken vuvven ilmai.

Pivot

Vuvven aigah Karjalan kielen kois on pietty suurembiigi pidoloi.

Spektaklit

Teatrukerho da sen vedäi Vera D. Ivanova ruattih äijän da vuvves valmisteltih 3 spektaklie. Ezmäine spektakli Kalevalan päiväkse ozutettih 1. kevätkuudu. ”Kalevala” – spektaklis on käytetty Z. Dubininan Kalevalan kiännös. Suuri joukko ozutti kui enne opastettih nuordu neiduo enne miehele menendiä.

Toine enzi-ildu oli 2. oraskuudu. Komedii ”Samvuaru” sai kai kaččojat nagramah viet silmis. Tädä spektaklii toizen kerran ozutettih Kois vie 14.5 da Jyrgiläs 24.5. Vuvven lopus valmistui uuzi ”Douhturilluo” – spektakli, kudai ozutettih 20. talvikuudu Karjalan kielen kois.

Zinaida M. Jefremova valmisteli lapsien kel spektaklin Suarnu-festivualih, kudaman piettih sygyzyl Priäžäs. Tämä spektakli da Jul´a Ponomarevan valmisteltu spektakli ozutettih Karjalan kielen kois 20. talvikuudu.

Gost´at

Vuvven aigah Kois käi äijy gostii, vuvven ezmäzenny päivänny ezmäzenny gost´annu oli Karjalan tazavallan Piämies Hudilainen A.P. Oma mua – lehten toimittajat da Rahvahallizien kyzymyksien ministerstvan ruadai käydih Kois 15. tuhukuudu sanelemas omas ruavos, lehtes, pidämäs muaster-kluassoi da Vieljärven eläjät suadih tilata Oma mua – lehtie. Risto Salmelan karjalan kielen opastujat Lapinlahtespäi käydih Kois 14. oraskuudu. Vastavundas oli Vieljärven eläjii. Nina Barmina pidi karjalan kielen urokan, Lapinlahten gost´at lugiettih omii runoloi. Kezäkuus Karjalan kielen kois käydih Yhteskunnallizen Paluatan edustajat. Heinykuus (2.7) Kois käydih Priäžäs piettävien mualoinvälizien karjalan kielen kursoin opastujat. Karjalan Piämies A.P. Hudilainen pidi vastavundan Vieljärven aktivistoin kel aijoi huondeksel 10. heinykuudu. Elokuus (25.8) Kois käi Suomen Ylen:n toimittai Pekka Niiranen, kudai azui uudizen Suomen tv:h. Syvyskuus (25.9) Kois käydih Suomelas-ven´alazen fooruman gost´at. Ligakuus Kois käydih Karjalan Sanomat – lehten lugijat. Ligakuus Kois käydih ECHO-projektan gost´at – Svetlana Kol´čurina da gost´u Dagestanispäi. Kylmykuus (11.11) käydih gost´at Jovensuuspäi, kudamat avvutettih kangaspuuloin kel. Talvikuun lopus Priäžän rajonan deputuatat kerävyttih vuvven jälgimäzeh vastavundah Karjalan kielen kodih.

Vastavundat

Vuvven aigah on pietty:

Projektat

Nuoret aktivistat Irina Čakkojeva, Anna Kirillova da Kristina Panova kirjutettih den´gupakičuksen Mel´ničču-fondah da suadih 7000 rubl´ua Kaikkii vesselin lumiukko -projektah. Projektan hantužis on pietty muaster-kluassoi lapsile, lumiukko-kilba da on čomendettu Karjalan kielen kodi, sen pihaua, sildua da avtobussoin azetandukohtua. Pakičuksii on kirjutettu äijy, a den´goi ei tulluh.

Ezittelyt

Karjalan kielen kodih näh on saneltu eri kohtis: Suomes, Karjalas da Moskovas. Suomes on saneltu Siilinjärvel karjalazile da Muhoksel Salmin karjalazile. Petroskoil on saneltu Karjalan kielen kodih näh sygyzyl Suomelas-ven´alazel forumal. Moskovas on saneltu Kodih näh 21. kezäkuudu Ven´an yhteskunnallizes paluatas.

Den´goin keriändy

Den´goin keriändy on jatkunuh ielleh samah tabah: rahvas andau omis, piirualoi myöndäl, yrityksien avul da toizet yhtistykset avvutetah. Sobu-keskučan aktivistat jatkettih den´goin keriändiä da käydih aktiivizesti myömäs piirualoi da kniigoi kaikenmozis pidolois. Kois seizou juaššiekku, sih rahvas panou den´goi. Piirualoi on myödy nuorien aktivistoin kel 13.6 Vieljärvel, 14.6 Kindahan kyläs da 28.6 Petroskoil Sobu-keskučan kel.

Koin srojindu

Vuvven aigah on azuttu kaksi päččie, obšivoittu kogo 1. etuažu, kai ukset on pandu, kahtet pordahat tagapihal on azuttu, verandu on valmis, pihapuolen ukset obšivoittu, tulet on pandu kaikkih perttilöih paiči lapsien perttih. Mauri Kekkonen on suuren ruavon ruadanuh – on luadinuh čoman kuhn´an, sai viet Kodih, tualetan, veziastien da boileran, on panduh kangaspuut kundoh, tuonuh sähköplitan, soiton da kaikenmostu podarkkua. Tulien kel avvutti Makkojev V.M., Sinitskii Andrei, Igor´Kalmykov. Kai nämä ruavot organizuičči Valeri Z. Ivanov, kudai on pidänyh Kodie kunnos kaiken aigua, hallannuh halgoi da tuonuh halgoi dai vettygi. Vielärven naizet piettih Kodi puhtahannu da čomannu kaiken aigua.